lauantai 28. kesäkuuta 2014

Konffa & Junnudynis

KONFFA'14





Lähdin Keuruulle Juhannuskonferenssiin viime torstaina (19.6). Nukuttiin teltassa mun kavereiden Fannin ja Krissen kaa ja oli hurjan ihanaa! Ekana iltana käveltiin Fannin kaa kahestaa ympäri Konffa- aluetta ja vaa juteltiin kaikesta:) Viime vuonna me tehtii sama juttu, mut vasta vikana iltana, ni tää oli meistä hyvä tapa alottaa tää tapahtuma. Ei menty siis mihinkään ohjelmaan sinä päivänä. Seuraavana päivänä nähtii vaan kavereita ja mentiin sit iltaohjelmaan joka koitui viivästyksen takia pettymykseksi. Saarna jätettiin kokonaan pois kuvioista...vaikka se ois ollu just se tärkein juttu. Konffa ei oo mulle niinkään hengellinen tapahtuma, vaan enemmänki sinne meen kavereita näkemään, koska niitä siellä on paljon. Lauantaina oli sit kyllä hyvä iltaohjelma mun mielestä, vaikka saarna oliki aika lyhyt. Sunnuntaina sit lähettiinki jo kotiin (Viola tuli meille yöks, koska seuraavana päivänä lähettiinki jo JD:lle). Tutustuin Konffassa pariin uuteen hurjan mukavaan tyyppiin ja juhannusyönä nukuin aika vähän. Se siitä, puhun nyt mielummin Junnudyniksestä:D
________________________________________________

I went to the Midsummer- conference in Keuruu last Thursday (19.6). I slept in a tent with my friends Fanni and Krisse and it was so nice! The first night in Keuruu was really great. Fanni and I just walked around the conference- area and talked about a lot of things:) Last year we did that on the last day of the conference, but we thought this was even better. So we decided to skip the main youth programme that day, because we had a lot of catching up to do. The next day we met a lot of our friends and then went to the evening programme, which ended up as a disaster because people were late and we ended up getting in to the youth tent around 1am or so. They skipped the sermon and just focused on the music, which was not the best decision for that night (in my opinion). This Midsummer. conference isn't much of a religious event for me. It's more of a place where I see a lot of my friends from around Finland. On Saturday the youth programme was much much better, though the sermon felt a bit short.Then on Sunday we went back home. (Viola came with us back home to Jyväskylä, because we were leaving for Junnudynis the next day). I met a few really nice new people at the conference and I went to bed really really late on the main midsummer- night. That's about it, I'd rather just talk about Junnudynis:D



JUNNUDYNIS'14
#kukamuumuka



JD1!



Tän vuoden Junnudynis oli ihan huikee!!!
Meillä oli loistava vastuullisten tiimi, huippu opettajia, aivan mieletän bändi ja ihanimmat leiriläiset mitä voi olla! Jo ekana iltana tajuttiin et tästä melkein viisi päivää kestävästä leiristä tulis parempi kuin oltais koskaan osattu odottaakkaan. Leiriläiset oli nopeita sisäistämään opetuksia, avoimia kertomaan asioistaan ja ne ylisti ja rukoili niin upeesti! Moneen otteeseen ehin jo herkistyä siitä, kuinka niiden lasten kasvot vaan säteili ylistäessä ja rukoillessa meijän huikeeta Jumalaa! Mikä huikee etuoikeus, että nää lapset saa ylistää Jumalaa ja oppia Hänestä uusia asioita oman ikäryhmänsä lasten ja nuorten keskuudessa. Isosena olemisen yks parhaimpia puolia on se, että oikeesti näkee sen kehityksen mikä leirin aikana lapsissa tapahtuu. Saa kuulla ja nähdä kuinka Jumala on koskettanu leiriläisiä eri tavoilla ja olla siellä apuna ja tukena heille, kun he avautuvat ja ottavat sinut mukaan hengelliseen prosessiinsa. Mulla ja Idalla oli maailman parhain ryhmä! Meillä oli siinä 7 maailman suloisinta tyttöä, jotka tykkäs puhua vaikka mistä ja jotka uskaltautu antamaan ittestään kokoajan aina vaan enemmän ja enemmän Jumalalle ja toisilleen leirin aikana.

En ottanu hirveesti kuvia leirin aikana, koska mulla oli kokoajan jotain muuta hommaa. Olin yks neljästä juontajasta, apuryhmyri ja monen leiriläisen kamu, ni olin kokoajan jossakin tekemässä jotakin. Ainut tauko mikä mulla päivän aikana oli, oli silloin kun leiriläiset meni omiin kanaviinsa ja me isosten kanssa hengailtiin taukotuvassa ja syötiin kaikki Turvateron meille hankkimat herkut.

Leirin aikana lapset kokivat vaikka mitä! Yks pikkupoika oli ollu värisokee syntymästään asti ja sitten kun hänen puolesta rukoiltiin, niin hän parantui siitä ja nyt näkee kaikkia värejä, vaikkei osaakkaan vielä yhdistää värejä niiden nimityksiin, sillä ei ole esimerkiksi koskaan nähnyt keltaista väriä, eli ei tiedä mitä keltainen on tai miltä se näyttää. hiffaatteks? Vaikeasti selitin. Sit yks toinen poika oli loukannu jalkansa pelaessaan jalkapalloa ja hönenkin puolesta rukoiltiin ja kaikki kipu oli poissa! Jumala näytti näille leiriläisille myös monia huikeita juttuja. Yhelle tytölle Jumala näytti enkelin, joka seisoi lavalla ylistyksenjohtajan kanssa ja joka laski jonkinlaista valojuttua tämän päälle.(? jos muistan oikein) ihanaaaaaa!

Mulle ei tuu nyt mieleen enää mitään muuta kerrottavaa kuin se, että me valvottiin muiden isosten kanssa koko viime yö, ni oon tosi väsyny tällä hetkellä. Voisin kirjottaa jossain vaiheessa tästä aiheesta lisää.
Mut ainaki täks aikaa, kivaa illanjatkoo!<3
____________________________________________________

This year's Junnudynis (JuniorDynamite- a christian children's camp) was amazing!!!
We had the most perfect staff ever, the best teachers, outstanding band and the sweetest of kids. Already, during the very first evening programme of the camp we could see that this five- day camp was going to be something extremely special and more than we could've ever expected. The kids were fast at internalizing the sermons, open with haring about themselves and they worshiped and prayed beautifully! Many times I was on the edge of tears, as I watched the kids' faces shine while they praised God and talked to Him. What an amazing privilege it is that these kids are able to worship God and learn new things about Him together with their own age- group and without fearing for their lives, like it is for Christians in some other countries. One of the best parts of being a group leader (staff) is that you can actually see the process in the kids during the camp. You're able to see and hear all the ways God touches these kids and you're privileged to be there as help and support as they open up to you and take you into their spiritual process. Ida and I had a group of 7 adorable girls, whom enjoyed talking a lot and had the bravery to give more and more of themselves to God and to each other during the camp.

I didn't take that many pictures during the camp because I was always pretty busy. I was one of the four hosts, a group leader/helper, a friend of like a million of the kids (at least it felt like a million), so I was mostly always doing something. I had one brake during each day and I spent it with other staff members eating in our staff- hangout area. SafetyTero was like our fairy godmother. He granted every single wish we had. By wishes I mean all the food we wished to have in our hangout- area. So if we wanted chips, he'd go to the store and get the chips. If we wanted cake, he baked it himself and gave it to us. Incredible.

During the camp the kids experienced so many cool things! One little boy had been color- blind since his birth, but when he was prayed for by others, he was healed and now he sees all the colors he never thought he would. He isn't familiar with all the colors and has problems figuring out what is yellow, what is purple etc. but the main thing is that God healed Him and and that he is able to wake up every day to see the true colors of day. There was another boy, he had injured his leg while playing football/soccer (whatever you want to call it) and when he was prayed for also, the pain was gone immediately! God showed these kids so many amazing things. God showed this one girl that an angel was standing on the stage with the worship leader and it was placing some kind of shiny stuff on His head (gold? light? or something like that). And so she told the whole camp that and it was awesome!!!

I can't really think of anything else I should write down here, except that I stayed up all night last night with the other staff, so by the time I'll be going to bed tonight, I will have been awake for 2 days or so? Which means I am extremely tired right now. I could write more about this some other time.
But for now, have a great evening!<3


-Kata

maanantai 16. kesäkuuta 2014

mitä mulle kuuluu?

I FEEL GOOD

Voitteko kuvitella, että MINÄ, joka normaalisti kirjoitan tähän blogiin lähes päivittäin, postasin viimeks toukokuussa?! Pyydän siitä kovasti anteeks. Tän tauon takia haluan nyt kertoa teille mitä mulle kuuluu ja mitä kaikkee oon puuhannu viime aikoina, kun en oo tänne kirjotellu.


Can you believe it, that I, a person that writes on this blog almost every day, last posted in May?! I sincerely apologize for that, so sorry guys. After this break I want you to know how I'm feeling and what I've been up to lately, while I haven't been posting.


Toukokuun viimeisen viikon keskiviikkona meijän mummo ja isotäti lens tänne Bostonista kymmenen päivän visiitille. Pääsyy heidän tulemiseen oli Emilian ylioppilasjuhlat. Aina on vähän haasteellista, kun näkee amerikassa asuvia sukulaisia kerran parissa vuodessa tai jopa harvemmin, niin ei ehdi kehittyä kunnon suhdetta niihin ihmisiin. Vaikka kuinka haluais jutella kaiken maailman asioista ja elää ihan normaalisti "sukulaiselämää" ni se ei onnistu koskaan sillä tavalla kuin olis halunnu. Ei oo helppoa kyllä, mutta oon kyllä tosi kiitollinen siitä, että Jumala on tähänkin asti antanut meille tarpeeksi rahaa lentää toiselle puolelle maailmaa sukulaisia tapaamaan. Mummon ja isotädin visiitin aikana me oltiin tosi paljon kotona ja hengailtiin vaan. Katottiin pari elokuvaa yhdessä, käytiin ajeluilla ympäri Jyväskylää ja semmosta. 




On the last Wednesday of May our Gma (Grandma) and GAP (great- aunt- Pat) flew over from Boston for a 10 day visit. Their main reason for coming was Emilia's graduation party. It's always a bit challenging when you only see someone once in like every two years, or even more rarely than that. You don't have the chance to create an amazing deep relationship with these people. Though you'd want to talk about a million things and live a normal "relativelife" it just never ends up being as successful as you would've wanted. It's not easy, but I really truly am thankful that God has kept on taking care of our finances and we've had enough money to travel to the other side of this planet and back, just to see our relatives over there. While our Grandma and Pat were here we mostly just hung around the house, took a few drives around the city, visited some mutual friends and had movie nights. 



Emilian yo- juhlien jälkeisenä päivänä sain kunnian olla kuvaamassa mun hyvän kaverin siskon häitä! Sain niin paljon positiivista palautetta siitä, että mun itsevarmuus mun kuvaustaitoja kohtaan kasvo huomattavasti. Oli kyllä upeet häät<3 



lisää kuvia häistä ehkä myöhemmin (sitten kun oon saanu kaikki kuvat lähetettyä morsiusparille)

The day after Emilia's graduation party I had the honor of being one of the three photographers asked to photograph my friend's sister's wedding. I got such positive comments about my photography skills, that it really boosted my confidence with my photographing. It was an amazing wedding<3

◂▴▾▸

Seuraavana maanantaina meillä alkoi sitten viiden päivän kesätyöt meijän pihassa. Joka vuosi meijän taloyhtiö tarjoo 13-17- vuotiaille asukkaille mahdollisuuden tienata 100€ pihan kunnostustöissä. Tää oli mun kolmas vuosi tässä työssä. The  following Monday our five day summer job in our yard started. Every year our housing company offers residents ages 13-17 a chance to earn 100€ fixing up stuff in the yard- area. This was my third year doing this job.








Kesätyöviikon jälkeen kaikki on hidastunu. Ollaan oltu kavereiden kanssa peltokuvaus- sessioilla, meijän solu on alkanu, oon shoppaillu, oon siivonnu ja oltiin just meijän mummon 80v. synttäreillä Kuortaneella. Nyt saan olla Jyväskylässä vielä 2 päivää ennen kun lähen Keuruulle Konffaan ja sieltä Järvenpäähän Junnudynikselle, jonka jälkeen alkaa kahden viikon kesätyöt, joiden välisenä viikonloppuna on vapiksen kesäjuhlat ja siitä viikon päästä New Wine Himoksella ja sitten lähetään Millan kanssa Hollantiin ja sitten alkaakin Teenstreet ja sit istunki jo koulun penkillä. huhhuh apua miten kivaa ja APUA miten nopeesti aika kuluu!





After that five day summer job everything has kind of slowed down. We've been on photoshoots in meadows with friends, our smallgroup has started, I've been shopping and done a little cleaning and we just came back from our Grandmother's 80th birthday party in Kuortane. I have 2 days left of just chilling here in Jyväskylä and then everything speeds up again. I go to Konffa (midsummer christian conference) in Keuruu from Thursday till' Sunday, then on Monday I go to Junnudynis (childrens camp) in Järvenpää, after that I come back home and start my two week summer job, but in between that we go to the freechurch's cummer conference in Seinäjoki for three days and as soon as my summer job ends the next Friday I go to New Wine at Himos and then I have a week or so of like no plans at all and then Milla and I go to the Netherlands and six days after that we're at Teenstreet and then a few days after that I'll be sitting in school... oh yeaaah this is going to be so much fun<33 and oh HELPPP how fast the time flies!




Mutjoo, mulle kuuluu atm TOSI hyvää!!!! Nautin mun elämästä ja oon niin monesta asiasta kiitollinen! RAKASTAN KESÄÄ.



Well anyway I'm feeling GREAT!!!! I'm really enjoying my life and I'm oh so thankful of many things!
I LOVE SUMMER.

Kata